Mikko Aho

Koulutukseltaan arkkitehti, joka toimi Sipoon kunnan kehitysjohtajana kilpailun aikana. Kehitys- ja kaavoituskeskuksen vastuulla on kunnan strateginen suunnittelu, maankäytön suunnittelu laajasti sekä elinkeinokysymykset. Mikko on työskennellyt aikaisemmin arkkitehtina ja rakennussunnittelijana yksityisellä sektorilla, sittemmin kunnallisissa viroissa kaavoitusarkkitehdin tehtävissä sekä teknisenä johtajana.

"Sipoon kunnan haasteet ja voimakkaan kasvun strategia sekä alueen potentiaali luovat uusia mahdollisuuksia tuoda käytäntöön kestävän kehityksen periaatteita kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Voimme oppia menneestä ja yrittää rakentaa edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle."

Sirkku Huisko

Koulutukseltaan maisema-arkkitehti, joka toimi aluekehitysarkkitehtina strategisen maankäytönsuunnittelun parissa Sipoon kunnassa kilpailun aikana. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa ja hankkinut kokemusta erityisesti vuorovaikutteisesta suunnittelusta ja sen työkaluista.

"Ratkaisut syntyvät rohkeudesta kysyä ja kyseenalaistaa. Ymmärrys vaatii avoimuutta ja todelliset muutokset tehdään yhdessä. Kestävää yhdyskuntaa rakennetaan kunnioittamalla paikkaa, kulttuuria ja ihmistä sekä ymmärtämällä näiden välisiä suhteita."

Ilona Mansikka (Sito Oy)

Arkkitehti, yhdyskuntasuunnittelija, taiteen maisteri. Toiminut erilaisissa kaupunkisuunnitteluun liittyvissä tehtävissä kunnilla sekä yksityisissä arkkitehti- ja konsulttitoimistoissa.

"Kestävää yhdyskuntaa suunniteltaessa tärkeää on toimia avoimesti monialaisessa tiimissä, vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa, kaikkien osaamista ja mielipiteitä kunnioittaen. Alueen suunnittelussa on tärkeää vastata sekä paikallisiin arvoihin ja tarpeisiin että suurempiin haasteisiin, kansainvälisistäkin esimerkeistä oppia ottaen."

Natalia Martamo (markkinointi ja viestintä) 

AD, viestinnän suunnittelija. Toiminut erilaisissa markkinointiin, viestintään ja  aluebrändäykseen liittyvissä tehtävissä järjestöissä sekä yksityisissä mainos- ja konsulttitoimistoissa.

"Sibbesborg-kilpailu on lähtölaukaus myös Sibbesborgin alueellisen brändin kehittymiselle. Alueellisen brändin rakentaminen on hidas prosessi, joten on tärkeää rakentaa ja kehittää alueen tulevaa brändiä alusta alkaen avoimesti, osallistavia työtapoja  hyödyntäen yhdessä asianosaisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Onnistunut aluebrändi on työkalu, joka auttaa aluetta kehittymään sisältäpäin ja tukee aluetta koskevien valintojen tekoa."

Patrick Eriksson

Arkkitehti SAFA, toiminut viime vuosina pääkaupunkiseudun suurten aluekokonaisuuksien maankäytön asiantuntijana ja kaavoittajana. Lisäksi työskennellyt lukuisissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä rakennussuunnittelun alalla sekä edelläkävijänä ekologisen kaupunkisuunnittelun kehittäjänä mm. Vantaan Kartanonkosken ja Espoon Suurpellon alueilla. Erikssonin toimiston kehittämää omaa ympäristöohjelmaa Z+EUS (Zero Energy Urban Structures) pyritään implementoimaan toimiston jokaisessa suunnittelutehtävässä.

"Kilpailun ohjelmassa on määriteltävä riittävän tarkat kriteerit "kestävälle yhdyskunnalle". Puhutaanko hiilineutraalista eli täysin ekologisesta tai millä tavalla siihen pyrkivästä yhdyskunnasta? Kilpailuohjelmassa tulee pyrkiä tarkoin määrittelemään millä tavalla kilpailijat esittävät yhdyskunnan ekologiset kriteerit."

Seppo Junnila

Hille Kaukonen

Skanska Kodit asuntosuunnittelun laadun kehittämisestä vastaava arkkitehti. Työvälineeni, Living Area Design, on Skanskan oma Pohjoismaissa yhdessä kehittämä väline, jolla tulevien asukkaiden tarpeet pyritään muuntamaan todellisiksi uusien kotien ominaisuuksiksi.

"Asumisen laatua, vihreitä arvoja ja kohderyhmän asumisviihtyvyyttä parantavat ideat on tuotava suunnittelun lähtökohdaksi."

Marketta Kyttä

Ympäristöpsykologi, joka väitteli vuonna 2004 yhdyskuntasuunnittelun alalla lapsiystävällisistä elinympäristöistä. Toteuttanut vuodesta 2004 unelmaansa asukkaiden kokemuksiin keskittyvästä Internet-sovelluksesta, joka palvelisi yhdyskuntasuunnittelun tarpeita. Tästä unelmasta on hiljalleen kehkeytynyt pehmoGIS - tutkimusmenetelmä ja suunnittelun apuväline, joka yhdistää asukkaiden pehmeät kokemukset osaksi kovia paikkatietojärjestelmiä. PehmoGIS-metodia on käytetty jo 9 suomalaisella paikkakunnalla ja yli 8000 suomalaista on osallistunut näihin hankkeisiin. Parhaillaan on menossa pehmoGIS-metodiikan kansainvälistäminen: yhteistyöhankkeet japanilaisten, australialaisten ja USA:laisten yhteistyötahojen kanssa ovat alkamassa.

"Sosiaalista ja ekologista kestävyyttä tulee tavoitella erottamattomana kokonaisuutena."

Pasi Mäenpää

Valtiot. tri, vastuullinen tutkija. Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos. Mäenpää on kaupunkisosiologi, jonka tutkimusalueita ovat kaupunkikulttuuri, kaupunkisuunnittelu ja kaupunkipolitiikka. Hänen väitöskirjansa Narkissos kaupungissa (2005) käsitteli kaupunkia kulutuksen näyttämönä. Viime aikoina hän on kehittänyt avaran urbanismin teoriaa sekä tutkinut julkista tilaa kaupungin luonnonvarana.

"Tärkeintä on, miten syntyvä kaupunki ohjelmoidaan palvelemaan sekä koko metropolialuetta että yksittäistä asukasta yhtä aikaa ja yhtä hyvin."

Kyösti Oasmaa

Toimin Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksessa aluerakentamisyksikön päällikkönä. Yksikkö koostuu projektinjohtajista ja projekti-insinööreistä, joiden tehtävänä on vastata projektialueiden rakentumisesta hallitusti tavoitteenmukaisessa aikataulussa korkealaatuisiksi uusiksi kaupunginosiksi. Ennen nykyistä tehtävääni olen toiminut mm. Vuosaaren aluerakentamisprojektin johtajana, Espoon keskuksen kehittämisprojektin johtajana ja YIT Rakennus Oy:n aluekehittämishankkeista vastaavana kehittämisjohtajana. Erikoisosaamiseksi voisin nimetä verkostoituneen aluekehittämisen.

"Kestävän yhdyskunnan kilpailua suunniteltaessa on mielestäni tärkeää löytää sellainen kilpailuttamisen malli, jolla saadaan yhdyskunnan eri toimintoja edustavia tahoja mahdollisimman hyvin mukaan. Paljon puhuttujen energia- ja ekotehokkuustavoitteiden rinnalle tulisi mielestäni nostaa päätavoitteeksi hyvä elämä tai eläminen."

Pirjo Tulikukka

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toiminnanjohtajana vuoden 2004 alusta. Helkassa mukana kehittämässä työkaluja ja menetelmiä kaupunginosatoimijoiden verkostoimiseen ja voimautumiseen sekä hyvään vuorovaikutukseen hallinnon kanssa. Viime vuosina Helkassa on käynnistelty kaupunginosien visiolähtöistä työskentelyä (mm. Helkan projektien puitteissa).  Kaupunginosien kestävä kehittäminen on myös ollut Helkan agendalla pitkään. Aiemmin työskennellyt kestävän elämäntavan ohjelmien parissa (mm. tuomalla Suomeen Ekotiimiohjelmaa ja toimittamalla julkaisun "Ekotiimi - Ympäristöohjat omiin käsiin"). Kun Helsingin paikallisagenda 21 -työ oli ajankohtaisimmillaan, osallistui siihen aktiivisesti kansalaistoimijana. Inspiroivat erityisesti visiolähtöinen, proaktiivinen ja osallistavin menetelmin tehtävä ympäristön kehittämistyö sekä sosiaaliset ja ekologiset innovaatiot.

"Olisi hyvä päästää irti liiasta realismista - sen aika on vasta toteutusvaiheessa ja sopivat ratkaisut löytyvät kyllä. Jos haetaan todellista kestävyyttä, tulisi kilpailuohjelma pystyä muotoilemaan niin, että se käsittää kaikki kestävyyden osa-alueet (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen). Koska suunnittelualue sijaitsee meren läheisyydessä, olisi ilmastomuutoksen mahdollisesti katalysoima meren pinnan nousu myös jotenkin hyvä huomioida."

Kai Wartiainen

Tero Helenius

Innovatiivinen monitasoajattelija, joka pyrkii löytämään uusia yhteyksiä eri alojen ja tasojen välillä. Hankkinut kansainvälisen arkkitehtikoulutuksen Lontoossa opintojen pääaiheena generatiivinen arkkitehtuuri, joukkoäly ja alitajuntainen käyttäytyminen. Tämän hetken mielenkiinnon kohteita sosiaalisen median vaikutukset toimintamalleihimme ja kulttuurimme muodostumiseen, kestävä kehitys ja kuntatalouden kehittyminen yritysmaailman esimerkein. Vastaa Pöyry Architects Oy:n liiketoiminnasta.

"Löytää malli, joka puhuttelee ja antaa eväät (tukee) asukkaiden käyttäytymisen muuttumiseen luonnollisesti (hallittu mutaatio). Mallin pitäisi myös tarvittaessa pystyä haastamaan konventionaalinen kestävän kehityksen raami."

Olli Jokinen

Taina Jordan

UDM Urban Design Management Oy, toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA. Tehtäväni on auttaa kaupunkisuunnitelijoita toteuttamaan laadukkaampaa ympäristöä vuorovaikutuksessa rakentajien kanssa ja helpottaa sekä suunnittelukilpailussa että kaavasuunnittelussa työskentelyä kaavoituksen uusilla työkaluilla ja koordinointimenetelmillä. Yhteistyökumppaneinani ovat Shop`In Research Oy ja Digium.

"Kestävän yhdyskunnan kilpailua suunniteltaessa kilpailuohjelmassa määriteltäviä ympäristön ja rakentamisen laatukriteereitä pitää pystyä laadullisesti arvioimaan suunnitteluratkaisuja vertailemalla. Kilpailun laatutavoitteiden pohjalta kaavaan tulee määritellä rakennettavan ympäristön pääasialliset energia-, ilmasto-, ympäristö- ja aluekuvalliset tavoitteet."

Heikki Lonka

Arkkitehti SAFA, Tekniikan tohtori, toiminut Varkauden kaupunginarkkitehtina, Vantaan rakennuttajapäällikkönä ja Vaasan teknisenä apulaiskaupunginjohtajana sekä liiketoimintajohtajana FCG Oy:ssä

"Mikä on tärkeintä kestävän yhdyskunnan kilpailua suunniteltaessa: Kaikkien osallisten sitouttaminen tavoitteisiin. Jos sitotumista ei tapahdu, eivät myöskään toiminta tai rakenteet muutu."

Antti Pirhonen

Arkkitehti SAFA,  toimii NCC Housingissa asumisen kehityksestä vastaavana ja päätoimensa ohella omistamansa Arkkitehtitoimisto Antti Pirhonen Oy:ssä kilpailuja järjestävänä konsulttina. Järjestänyt noin 30 arkkitehtuurikilpailua, toiminut kotimaisena ja kansainvälisenä asiantuntijana mm. lukuisille kaupungeille, suurimmille yrityksille, eri rakennuttajatahoille, Viron presidentinkanslialle, Latvian kulttuurimisteriölle ja CABE:lle (the Commission for Architecture and the Built Environment, UK). Europan Suomi Finland - kansainvälisen kilpailuorganisaation pääsihteerinä Antti Pirhonen on järjestänyt Europan 4 1995-96, Europan 5 1998-99, Europan 6 1999-2001, Europan 7 2002-03, Europan 8 2004-2006 Europan 9 2006-2008 kilpailut, sekä osallistunut kansainvälisen kilpailutoiminnan kehittämiseen useissa työryhmissä. Antti Pirhonen on toiminut Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusihteerinä vuosina 1989–95, jossa toimessa valmistellut toista sataa arkkitehtuurikilpailua osallistunut kilpailutoiminnan ja uusien kilpailutyyppien kehittämiseen.

"1. Kyky erottaa asiat jotka kilpailun järjestäjän tulee päättää asioista joista kilpaillaan
2. Määrittää ne oletettavat skenaariot joita kilpailussa testataan ja kehitetään (ei tabularasaa)
3. Kuinka monialaisuus toteutetaan kilpailuvaiheessa ja arvostelussa
4. Tehtävän tarkka määrittely:suunnittelu- ja rakennusaikataulut, toteuttavat tahot, budjetit yms. nuotit kokonaistoteutukselle"

Kaarin Taipale

Tekniikan tohtori, nyt vapaa kaupunkitutkija, Uudenmaan liiton hallituksen jäsen.
Aiemmin mm. kestävän rakentamisen YK-vetoisen Marrakech-työryhmän pj, ICLEI - Local Governments for Sustainability kuntien maailmanjärjestön pj, Helsingin rakennusvalvonnan päällikkö

"Ohjelmasta pitää ilmetä selvästi, mitä kestävällä yhdyskunnalla tarkoitetaan: niin luonnonvarojen, taloudellisten resurssien kuin inhimillisten voimavarojen kestävää käyttöä. Lähtökohtana voi pitää ISO-määritelmää: 'Sustainable construction brings about the required performance with the least unfavourable ecological impacts while encouraging economic, social and cultural improvement at local, regional and global level.' Yhtä selkeästi on annettava mittareita, joilla kilpailijoiden ehdotuksia voidaan arvioida ja vertailla keskenään – ja on varmistettava, että tuomaristo sisäistää tavoitteet."

Mari Vaattovaara

Pekka Vikkula

Espoon Suurpellon projektijohtaja

"Kestävän yhdyskuntaa suunniteltaessa tulee ihminen toimintoineen asettaa keskiöön. Ihmisen hyvinvointi ja yhdyskunnan toimintojen realiteetit pitää saattaa tavoitteiltaan samansuuntaisiksi."

Antti Ahlava

Antti Ahlava on valmistunut arkkitehdiksi TKK:lta 1996 ja taiteen tohtoriksi Tilasuunnittelun alalta TaiKista 2002. Hän toimii arkkkitehtina ja osakkaana Helsinki Zürich Office Oy:ssä, alanaan rakennus- ja kaupunkisuunnittelu. Ahlavan toimeksiantoihin kuuluvat mm. Espoon keskuksen kehittämissuunnitelma (2010–), Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa (2009–10), Aviapoliksen keskus (2009–), Helsingin kerrostaloalueiden täydennysrakentamismallit (2007–8) ja Helsingin kaupungintalokortteleiden kaupunkisuunnittelu (2005–9). Ahlava oli Espoon sairaalan kilpailun ensimmäisen palkinnon voitaneen ehdotuksen yksi tekijä 2009. Hän on ollut vierailevana professorina Wienin teknillisessä korkeakoulussa ja Århusin Arkkitehtikoulussa ja opettaa kaupunkisuunnittelua Aalto-yliopistossa. Ahlava on myös Eskilstunan arkkitehtuuriraadin jäsen Ruotsissa.

"Hyvä kilpailu tukee näitä tavoitteita: kestävä tiiveys, rakentamisen monipuolisuus, kulttuurinen sallivuus ja lähiympäristön suunnittelun laatu."

Trevor Harris

Pekka Lahti

Arkkitehti, tekn.lis. johtava tutkija VTT:llä erityisalueena yhdyskuntarakentamisen/suunnittelun ekotehokkuus, yhdyskunta- ja aluerakenne, vaikutusarviointi ja sen mallinnus, tulevaisuusarviot.

"Kilpailuohjelman tulee riittävän selkeästi ja 'mitattavasti' kertoa, mikä on avainkäsitteen eli 'kestävän yhdyskunnan' käsitteen sisältö kilpailun järjestäjän mielestä ja sen tulee kestää ehdotusten arviointiin asti eikä improvisoida myöhemmin tarkoituksenmukaisuusperusteisesti. Avainkäsite olisi syytä määritellä aika tiukasti ekotehokkuuden kovan ytimen kautta eli: luoda edellytykset rakentaa ja ylläpitää yhdyskunta, jonka energia- ja materiaalivirrat ovat elinkaariperusteisesti mahdollisimman hyvin hallinnassa toisaalta minimoiden energian- ja materiaalien kulutus, hiilijälki ja jätteet sekä toisaalta maksimoiden uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannossa sekä uuskäyttöön päätyvien rakennus- ym. materiaalien ja -osien osuus materiaalikierrossa. Samanaikaisesti on syytä pitää huolta siitä, että syntyvä elinympäristö tarjoaa kohtuulliset ja monipuoliset edellytykset laadullisesti korkeatasoiselle asumiselle, työnteolle ja liikkumiselle."

Kimmo Lylykangas

Tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa, Arkkitehtuurin laitoksella, sekä arkkitehtina omassa toimistossa. Syventynyt energiatehokkaaseen rakentamiseen tutkimushankkeissa sekä kotimaisissa pilottikohteissa.

"Kestävän yhdyskunnan kilpailulla tulisi mielestäni radikaaleja avauksia erityisesti maankäytön suunnitteluun, liikkumiseen ja yhdyskuntarakenteeseen sekä rakennusten toteutukselle ja energiahuollolle. Energiankäytön suhteen kiinnostavin visio kestävästä yhteiskunnasta on mielestäni esitetty sveitsiläisessä 2000 Watt Society -visiossa, jossa yhden asukkaan tavoitteelliseksi energiankulutukseksi on asetettu 2000 Wattia eli n. 17500 kWh/m2a."

Wisa Majamaa

Toimitusjohtaja, TkT (Teknillinen korkeakoulu). Wisa Majamaa vastaa ICECAPITAL-konsernin kiinteistöpääomarahastoista ja toimii ICECAPITAL Real Estate Asset Management Oy:n toimitusjohtajana. Aikaisemmin Majamaa työskenteli kiinteistöpääomarahastojen strukturoinnin ja varainhankinnan parissa Aventum Partners Oy:ssä 2008–2009. Majamaalla on vankka kokemus kiinteistö- ja rakennusalalta hänen työskenneltyään yli kahdeksan vuotta johtajana YIT:llä. Tätä ennen hän työskenteli suunnittelu- ja urakointitehtävissä kotimaassa, Venäjällä ja Baltiassa. Wisa Majamaa on tekniikan tohtori Teknillisestä korkeakoulusta, pääaineena rakentamistalous. Lisäksi Majamaa on suorittanut tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkinnon Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa ja sähköinsinöörin tutkinnon Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa. Majamaa on työskennellyt vierailevana tutkijana Melbournen yliopistossa Australiassa ja valmistelee dosentuuria kiinteistöliiketoiminnasta ja kiinteistövarallisuuden hallinnasta Teknillisessä korkeakoulussa.

"Kestävän yhdyskunnan kilpailua suunniteltaessa on tärkeää tarjota osallistujille konkreettinen ja toteutettavissa oleva kohdealue, jotta kilpailuehdotukset olisivat realistisia, keskenään vertailukelpoisia ja toteutusedellytyksiltään arvioitavissa."

Jari Niemelä

Ekologi ja kaupunkiekologian professori Helsingin yliopistossa sekä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani. Tutkimukseni kohdistuu kaupunkien ekologiaan ja ekologian ja yhteiskuntatieteiden rajapintaan.

"On olennaista muistaa että kaupunki on sekä ihmistä että muuta luontoa varten. Suunnittelun tulee huomioida se, että kaupunkiekosysteemi tarjoaa elintärkeitä palveluita kaupunkilaisille. Luonnon monimuotoisuus - kaupungeissakin - on elinehto (biodiversiteettivuoden 2010 iskulause)."

Mauri Tommila

Arkkitehdit Tommila Oy:n tj., kaupunkisuunnittelureferenssejä mm. Espoossa Suurpelto, Helsingissä Vuosaaren keskusta ja Vantaalla Aviapolis. Tällä hetkellä tärkeimmät tehtävät Kiinaan suunniteltavat ja toteutettavat DigiEcoCity-mallikaupungit Kiinan historiallisen kaupungistumisprosessin tiennäyttäjiksi. Myös Tekesin Kestävä yhdyskunta-teknologiaohjelman johtoryhmän jäsen.

"Kestävä yhdyskunta tulee suunnitella niin, että käytetään hyväksi digitaaliset innovaatiot erilaisten toimintojen kehittämiseksi, noudatetaan ekologisen rakentamisen periaatteita sekä tarjotaan asukkaaille kaikki hyvän elämän edellyttämät palvelut jalankulkuetäisyydellä puutarhakaupunkimaisessa miljöössä."

Raisa Valli

Työskennellyt liikenteen ympäristökysymysten parissa 1980-luvulta. Vastasi muun muassa ympäristövaikutuksiltaan edullinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä (LYYLI)- tutkimusohjelmasta. Väitteli vuonna 1998 aiheesta "Ympäristövaikutusten arviointi liikennepoliittisessa suunnittelussa". Osallistunut kansallisen ilmastostrategian ja kestävän kehityksen strategian valmisteluun. Viimeaikaisia töitä ovat olleet HLJ 2011 vaikutusten arviointi ja Liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelman teko.

"On tärkeää perustaa kilpailu paikan ominaispiirteille ja toisaalta saada aikaiseksi kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet huomioon ottava kokonaisuus."

Susa Eräranta

KTM, arkkitehtuurin yo. Mukana Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun tutkimushankkeissa, joiden tavoitteena on ollut kehittää ja tutkia vuorovaikutteista kaupunkisuunnittelua sekä kestävän yhdyskunnan aihepiiriä. Aiemmin paneutunut yhteiskuntavastuuseen ja sidosryhmäviestintään.

"Kestävän kehityksen elementit tulisi sitoa tiukasti yhteen aluenäkökulman kanssa. Kilpailun tulisi kannustaa rohkeisiin ratkaisuihin, joissa tarjotaan mahdollisuus kestäviin ratkaisuihin myös yksilötasolla esimerkiksi ruoantuotannon paremman omavaraisuuden kautta."

Tiina Merikoski

Maisema-arkkitehti. Tutkija, Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitos. Kiinnostunut laajasta osallistumisesta ja monialaisesta työskentelystä, ja ollut mukana erilaisissa vuorovaikutusmenetelmiä kehittävissä projekteissa - niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Lopputyössä tarkasteli yhdyskuntasuunnittelun prosesseista ulkopuolella jääneiden yhteisöjen roolia suunnittelijan resurssina Kambodzhassa. Viimeiset kolme vuotta työskennellyt arkkitehtuurinlaitoksella kestävän yhdyskunnan tutkimushankkeissa. Väitöskirjatutkimuksessa tarkastelee ja arvioi kestävän yhdyskunnan tavoitteiden toteutumista kaavoituksessa ja rakentamisessa.

"Avoin prosessi kilpailuohjelman laatimiseksi on jo itsessään tärkeä innovaatio. Kestävän yhdyskunnan visio ja tavoitteet on tunnistettava, jotta niitä toteuttavaa suunnittelua voidaan ohjata. Uudenlaiset tavoitteet edellyttävät uutta ajattelua, innovativiisia suunnittelun työkaluja sekä entistä vuorovaikutteisempaa ja monialaisempaa suunnittelutyötä."

Aija Staffans

Iina Valkeisenmäki

Olen loppuvaiheen arkkitehtiopiskelija, ja toimin tutkimusapulaisena Arkkitehtuurin laitoksella. Teen diplomityötäni pohjoisen ilmaston energiatehokkaasta ja kestävästä arkkitehtuurista laitoksen MATKA-hankkeelle. Olen toiminut myös muuten aktiivisesti kestävän rakentamisen parissa, muun muassa British Councilin ilmastolähettiläsohjelman kautta.

"Eri alojen asiantuntemuksen yhdistäminen on tärkeä edellytys kilpailun onnistumiselle ja oikeasti kestävän yhdyskunnan saavuttamiselle. Vuoropuhelu esimerkiksi arkkitehtien ja insinöörien välillä on erityisen tärkeää jo heti suunnittelun alkuvaiheessa, jotta kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri tukisivat kestävyyden ja energiatehokkuuden tavoitteita."

Susa Eräranta  

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Curabitur eleifend odio in ligula feugiat nec imperdiet dolor blandit. Morbi eu tellus eget lectus commodo lobortis. Phasellus felis lacus, faucibus vel ornare posuere, ultricies eget arcu.